Tuhlaajat lyhytelokuva 2015 - 2017 Runonlaulajien perintö konserttikiertue 2016 Gli Spreconi - Tanssiteos, Tuhlaajat -näytelmä kiertueet 2014 - 2016 Lauluja ystävyydestä konsertti 2016 Karjalankielisen Eigu -tenavaoopperan esitykset 2013 - 2014 Sävelin siiville - Liedin lumoissa konsertit 2012 - 2013

Vuoden 2009 toimintaa:

GLI SPRECONI HIGHLIGHTS

MUSIIKKIDRAAMAKONSERTIN KANTAESITYS LOVIISAN RAUHANFOORUMISSA



Loviisan rauhanfoorum -tapahtuma sai päätöskonsertikseen Paavo Joensalon käsikirjoittaman ja säveltämän, 7:llä kielellä esitettävän, henkisissä sfääreissä liikkuvan GLI SPRECONI –musiikkidraaman konserttiversion, joka esitettiin Ungern –linnoituksen paviljongissa 9. elokuuta 2009 klo 14. Konsertin tuottaja oli pohjoiskarjalainen Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry, jonka esiintyjäjäsenet ovat pääosin Joensuun konservatorion kasvatteja. Noin 20 laulajan ja soittajan ryhmän kärkisolistina esiintyi Rauhanfoorumissa perinteisesti esitettävän Rauhanmessun säveltäjä, Sibelius-Akatemiassa opiskeleva ja Suomen kansallisoopperassa debyyttiroolinsa tehnyt basso Matti Turunen.

Katso kuvia esityksestä

GLI SPRECONI, suomeksi ”Tuhlaajat”, on useita musiikin tyylilajeja sisältävä crossover musiikkidraama. Draaman tapahtumapaikka on pieni italialainen rannikkokylä, jonka vanhan kappelin ekumeeniselle korjaustyöleirille on kokoontunut joukko nuoria konservoinnin asiantuntijoita ja vapaaehtoistyöntekijöitä eri maista. Päähenkilöt ovat kultaaja, kreikkalaisen ortodoksiluostarin nunnanoviisi Helena parinaan leirin johtaja, katoliseen kirkkoon kuuluva italialainen rikas rantaleijona Giulio sekä amerikkalainen konservaattori, new-age-fanaatikko Doris avustajanaan suomalaisen luterilaisen pappisperheen nörttipoika Matti. Esitettävässä konserttiversiossa tarinan kertoi ”huonolla italian-englannillaan” kylän kapakoitsija Silverio. 

TARINA VASTAKKAISUUKSISTA JA YHTEISYYDESTÄ 

GLI SPRECONI -tarinan negro spiritual -henkisessä alkulaulussa leiriläiset ovat korjaustöissä kappelissa. Illalla kokoonnutaan paikalliseen tavernaan, jossa Silverio ja hänen vaimonsa Luciana esittelevät oopperatyyliin seitsemän tytärtänsä. Nämä esittävät laatimansa iskelmän epätoivoisesta rakkaudesta. Surkuhupaisassa ruotsalaisen valokuvaajapojan ja runoilijan sivuroolissa esiintyvä Stefan ihastuu yhteen tyttäristä esittäen tälle laatimansa kosintahumpan. Leiriläiset lähtevät viikonloppumatkalle Venetsiaan junalla, jonka kafeteriavaunussa he jammailevat iloista bluesia, kun laulun keskeyttää sisään ryntäävä häirikkörokkibändi. Kilpalaulanta päättyy valtavaan räjähdykseen. Kaikki kuolevat junaonnettomuudessa ja enkelit johdattavat heidän sielunsa näkymättömän maailman eteiseen, jossa Pyhä Paavali antaa hautajaissävyisessä resitaalissaan heille ohjeet muistella tekemisiään juuri päättyneessä elämässä. 
Helena ja Giulio kuvaavat muistumassaan, miten he edellisiltana katselivat delfiinejä rannalla. Helena laulaa niiden hypätessä ortodoksisen rukouksen, jolloin vanhan tarun mukaan hänen pelkäämänsä salainen toive toteutuu: Giulio tunnustaa hänelle operettiserenadillaan rakkautensa ja viettelee hänet. Doris ja Matti kuvaavat edellisen päivän lopussa tapahtunutta sanaharkkaansa roimalla riitelyduetolla. Kuultuaan kuvaukset Pyhä Paavali esittelee hengellisellä aariallaan ystävyksille neljään erilaiseen sfääriin johtavat ovet, joista kulkien he saavat mahdollisuuden hyvittää tekosiaan. Helena valitsee oven taivaisen esirukoilijan maailmaan, Giulio tunteiden valtakuntaan, Doris maapallon ihmisten auttamiseen enkelityöllä ja Matti saa mahdollisuuden elää juuri päättyneen maallisen elämänsä uudelleen. 
Ystävykset palaavat sfääreistään ja kertovat kokemuksistaan. Matti kertoo modernilla aariallaan tuhlanneensa elämänsä tietotekniikan kilpailukierteeseen päätyen tuhopolttajaksi ja itsemurhaajaksi. Hänelle ilmestyy outo musiikin henki kilpikonnamaisessa hahmossa, joka opettaa rauhan saavuttamista vastakkaisuuksien hyväksymisen avulla. Doris taas kertoo oratorio-aariassa epäonnistumisestaan enkelityössä autettavien sortuessa huumeisiin. Giulio kuvaa dramaattisella aarialla joutuneensa myllynkivi kaulassaan ”tunnemeren” syvyyteen ja katuu sitä, ettei hyväksynyt Helenan viettelemisestä saamaansa rangaistusta. Helena ortodoksihymnissään valittaa esirukouksiensa voimattomuutta maailman sotien ehkäisemiseksi. Kaikki ovat murtumaisillaan.
Pyhä Pietari kuitenkin saapuu ja julistaa resitaalissaan tuhlaajille, ettei heitä koskaan ole syytetty eikä tulla syyttämäänkään mistään ja kutsuu ystävykset ilonpitoon näkymättömän maailman juhlasaliin. Yhteiseksi päätöskuoroksi kasvavassa iltarukouksessa kaikki esiintyjät kiittävät päivästä, yhteistyöstä, ystävyydestä ja maailman kauneudesta jättäen kohtalonsa Korkeimman johdatettavaksi.

GLI SPRECONI –IDEAN SYNTY

GLI SPRECONI –musiikkidraaman idea, perusjuoni ja melodiat syntyivät v. 1995 alun perin Tuhlaajat –pienoisoopperan nimellä välittämään tunnelmia, joskaan ei tapahtumia, Suomessa pidetystä ekumeenisesta työleiristä, kertoo kulttuurin monitoimiharrastajaksi itsensä määrittelevä, Liperin Viinijärvellä asuva Paavo Joensalo. Leipätyössään arkkitehtinä, liikkeenjohdon konsulttina ja kiinteistövälittäjänäkin toiminut, rajakarjalaiset runonlaulajajuuret omaava Joensalo kertoo musiikin kuuluneen elämään lapsuudesta asti. Harmonin soittelu, pianonsoiton opiskelu, kvartettilaulu, aktiivinen toimiminen Polyteknikkojen kuorossa eri tehtävissä, laulunopiskelu Imatran musiikkiopistossa, laulaminen Imatran seurakunnan kamarikuorossa sekä Savonlinnan oopperajuhlakuorossa antoivat pohjan v. 1976 alkaneelle sävellys- ja draamakäsikirjoitusten laatimistyölle, joka jatkuu edelleen. Toteutuksensa ovat saaneet mm. Lakkatatti –musikaali ja runoilija J.H. Erkon Rääkkylässä viettämästä kesästä kertova Tulenlainaaja –musiikkinäytelmän konserttiversio. Laulusävellyksiä on kertynyt toistasataa ja pöytälaatikossa odottaa useita puolivalmiita musiikkidraamoja.

ELÄMÄN KOKO KIRJO GLI SPRECONI –ESIINTYJÄTIIMISSÄ

Tiimin ”ikä- ja kokemushaitari” oli varsin laaja. Pisimmälle musiikkiuralla on esiintyjistä ehtinyt Pyhän Paavalin osuudet laulanut Matti Turunen. Mm. bassosolistina, oopperakuorolaisena, säveltäjänä, pianistina, urkurina ja kesäkanttorina kunnostautunut Turunen on opiskellut vasta kaksi vuotta Sibelius-Akatemiassa, mutta on jo ehtinyt saada tehtäviä Suomen Kansallisoopperassa. Mihin vielä ehtiikään?
Helena ja Giulion lemmenparin osuudet lauloi sopraano Minna Kukkonen, Joensuun konservatoriossa laulua opiskeleva kokenut kuorolainen ja NOWAY -tenavaoopperasolisti, sekä Mikko Kervinen, Joensuun ja Helsingin konservatorioissa laulun perustutkinnon suorittanut, myös Savonlinnan oopperakuorossa laulanut tenori. Doriksen ja Matin viha-rakkaus-draamaa tulkitsivat Tuuli Kaukoranta, Joensuun konservatoriossa opiskeleva, EIKU- ja NOWAY –tenavaoopperoiden pääroolit menestyksekkäästi tehnyt sopraano, sekä Mikko Heikkinen, Joensuun konservatoriossa ammatillisen musiikkitutkinnon suorittanut tenori, joka toimii audiovisuaalisen alan yrittäjänä. Musiikin hengen modernin osuuden tulkitsi Tuuli Kaukoranta
Tavernan omistajaa Silverioa, hänen vaimoaan Lucianaa sekä heidän seitsemää tytärtään tulkitsivat barytoni Paavo Joensalo, italian kielen opettaja Luciana Turunen ja seitsemän nuorta solistia, joista kokeneimmat, lukiolaiset Anniina Joensalo ja Mari Ponkilainen, esiintyivät EIKU ry:n molemmissa aikaisemmissa produktioissa. Stefanin ruotsinkielisessä pelleroolissa yleisöä hauskuutti Andy Pilke.

Palaa edelliselle sivulle

Vilppulan vaihe kirkko-ooppera kiertue 2012 Pyhän yön sävelvuo joulukonsertit 2011 Sotaorvon taipaleelta konsertit 2011 Jouluksi kotiin pienoisooppera kiertue 2010 Gli Spreconi - Kirkko-ooppera 2009 - 2010 EIGU ja NOWAY -tenavaoopperat kiertueet 2007 - 2008